Sauna auttaa rentotumaan ja vähentää stressiä

Infrapunasauna rentouttaa ja lievittää arjen stressiä

Infrapunasaunomisella on positiivisia vaikutuksia stressiin ja väsymykseen. Puolen tunnin saunomisella päivässä on osoitettu olevan pitkäaikaisia positiivisia terveysvaikutuksia.

Lihasten syvä lämpeneminen yhdistettynä rentouttavaan musiikkiin, saa sinut rauhalliseen tilaan, joka lisää hyvinvointiasi. Infrapunasaunalla on osoitettu olevan erittäin hyviä vaikutuksia univaikeuksien hoitamisessa.


Stressaava tunne

 

Syvälämmitys yhdistettynä musiikkiin antaa sinulle rauhallisuuden ja harmonian tunteen.

Mitä on stressi?

”Muinainen” ja ”moderni” stressi

Kun aivot ilmoittavat vaarasta, sydän alkaa lyödä nopeammin, lihakset ovat jännittyneet ja stressihormoneja vapautuu vereen, jotta keho voi reagoida nopeammin ja selviytyä paremmin. Keho on väliaikaisesti epätasapainossa käsitelläkseen uhkaavaa vaaraa.

Kehomme reagoivat stressaavassa tilanteessa samalla tavoin, kuin tuhansia vuosia sitten. Mutta "modernit" stressitekijät ovat erilaisia, kuin esi-isillämme. Olemme usein itse syyllisiä omaan stressiimme. Aikaisemmin ihmiset kokivat stressiä, kun esimerkiksi villieläin hyökkäsi heidän kimppuunsa. Kun tilanne ratkesi, hormonitasot normalisoituivat ja keho aloitti toipumisen. Tämän päivän yhteiskunnan ongelma on, että kehomme eivät ole fyysisesti aktiivisia, kun koemme stressireaktion.

Yksi nykyisistä stressitekijöistä on ajanpuute. Tämä tarkoittaa, että emme voi tehokkaasti päästä eroon kertyneistä ylimääräisistä energiasta ja stressihormoneista, mikä johtaa heikompaan verenkiertoon liittyvien kehon toimintojen, kuten ruuansulatuksen ja immuunijärjestelmän heikkenemiseen.


Stressitön alue kotona

Miksi kärsimme stressistä?

Stressin laukaisevat erilaiset fysiologiset ja psykologiset tekijät, joita yleisesti kutsutaan stressitekijöiksi. Fysiologisia tekijöitä ovat tupakointi, alkoholi, ympäristömyrkyt ja erilaiset fyysiset vammat. Psykologinen stressitekijä liian kiireelliset työt, koulukiusaus, suhdeongelmat tai läheisen kuolema.

Monet ihmiset kokevat työskentelevänsä tehokkaammin stressin alla, näissä tapauksissa kyse on positiivisesta stressistä. Mutta vaikka henkilö olisi tyytyväinen työhönsä, ruumis ei kykene käsittelemään liikaa kuormaa. Siksi on tärkeää kuunnella kehon omia signaaleja. Kaikesta stressistä tulee epäterveellistä ja jopa vaarallista, jos keho ja aivot rasittuvat liikaa, mutta eivät palaudu.

Stressi alkaa siitä, että aivot tulkitsevat meille tai ympärillemme tapahtuvaa jotain vaikeaa, vaarallista tai epämiellyttävää. Tulkinta on yksilöllinen ja erilaiset ihmiset reagoivat eri tavoin samoissa tilanteissa.

Näin keho reagoi stressiin


Rakenna stressi

Stressissä vaikutuksen alaisena ovat pääasiassa sympaattinen hermosto ja lisämunuaiset. Sympaattinen hermosto kuuluu kehon autonomiseen hermostoon, jota et voi hallita tahdolla. Lisämunuaiset sijaitsevat munuaisten yläpuolella ja ne tuottavat stressihormoneja adrenaliinia, norepinefriiniä ja kortisolia.

Kun aivot tulkitsevat stressaavaa tilannetta, impulssit lähetetään kehon stressijärjestelmän kautta, joka koostuu hermoista ja hormoneista. Nämä impulssit laukaisevat monenlaisia reaktioita kehossa, jonka tehtävänä on puuttua vaativaan tilanteeseen.

Sydän alkaa lyödä nopeammin, jotta enemmän verta voidaan pumpata elimiin. Veri jakautuu mahasta ja suolesta lihaksiin, sydämeen ja keuhkoihin. Samalla verisuonet supistuvat ja veren maksakapasiteetti kasvaa. Tällä tavalla vartalo valmistautuu mahdollisiin vammoihin, jotka voivat aiheuttaa verenvuotoa. Stressijärjestelmä varmistaa, että hengityksestä tulee nopeampaa ja syvempää, jotta veren happipitoisuus kasvaa.

Stressi vapauttaa myös rasvahappoja ja sokereita, jotka tarjoavat energiaa lihaksille ja elimille. Lyhytaikaisen stressin tapauksessa immuunijärjestelmä vahvistuu suojaamaan hyökkäyksiltä, mutta pitkäaikaisen stressin vaikutuksen alaisena ollessa immuunijärjestelmä heikkenee. Stressihormonien taso nousee, kun taas sukupuoli- ja kasvuhormonien taso veressä laskee. Stressin alla tarvitaan tiettyjä kehon toimintoja, mutta ns. ”turhat” toiminnot hidastuvat.

Taistele tai pakene

 Tutkijat ovat osoittaneet, että keho reagoi stressiin kahdella tavalla: joko haluamalla taistella tai paeta. Taistelureaktio voimistaa sympaattista hermostoa, sekä stressihormonien adrenaliinin ja norepinefriinin eritystä vereen. Tämä kohottaa sykettä, verenpainetta ja lisää veren rasva-arvoja.

Jos stressi tuntuu ylivoimaiselta ja mahdottomalta, syntyy sen sijaan pakoreaktio. Tämäntyyppinen reaktio lisää kolmannen stressihormonin, kortisolin, tuotantoa, kun taas testosteronin, insuliinin ja kasvuhormonin tuotanto vähenee. Mitä enemmän veressä on kortisolia, sitä huonommin suoriudumme. Meistä tulee passiivisia ja toivomme, että joku ratkaisee tilanteen meille. Pitkällä tähtäimellä tämä johtaa voimattomuuteen, masennukseen, energian puutteeseen ja keskittymisvaikeuksiin.

Akuutti ja pitkäaikainen stressi

Haitallista stressiä

Lyhytaikaisessa stressissä stressihormonien eritys johtaa kehon parempaan suoritukseen, ja samalla kyky hallita stressiä paranee. Kun akuutti stressi rauhoittuu, kehon täytyy palautua, joka tapahtuu erittämällä kehoa rauhoittavia hormoneja, kuten oksitosiinia. Hikoilemme ja virtsaamme stressihormonit ulos, ja aivot ilmoittavat, että tilanne on normalisoitunut. Lyhyt stressi ei ole vaarallinen, vaan itse asiassa välttämätön, se kuuluu selviytymiskykyihimme. Jos stressitaso katoaa nopeasti, vartalo normalisoituu ilman erityisiä terveysriskejä.

Jatkuvan stressin kanssa rauhoittavien hormonien tuotanto heikkenee ja kehon toipuminen pitkittyy. Tämä tarkoittaa, että sympaattinen hermosto on ylityöllistetty ja että kehossa on edelleen runsaasti stressihormoneja. Stressihormonit adrenaliini ja norepinefriini nostavat sykettä ja verenpainetta. Kortisolin lisääntynyt tuotanto voi johtaa ateroskleroosiin, insuliiniyliherkkyyteen ja ns. metaboliseen oireyhtymään.

Toisin sanoen pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa aiheuttaa negatiivisia terveysvaikutuksia ja sairauksia. Aivojen toiminta heikkenee, immuunijärjestelmän toiminnot ja oppimiskyky heikentyvät. Raskauden aikana rasvahapot vapautuvat kehoon ja haitallisen kolesterolin pitoisuudet nousevat veressä. Astma ja ihottuma pahentuvat stressaantuneena. Ruuansulatuksesta tulee vähemmän tehokas, keho kuluttaa energiaa, verenpaine nousee ja diabeteksen ja muiden sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa.

Opi hallitsemaan stressiäsi

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kilpailuhenkisillä ihmisillä on suurempi riski stressiin liittyvien sairauksien kehittymiseen. Toinen persoonallisuustyyppi, introvertti henkilö saa stressin oireita helposti. Työelämä ja sosiaalinen ympäristö, jossa asut voivat mukauttaa persoonallisuustyyppiäsi

Stressi voi auttaa sinua suoriutumaan paremmin, mutta voi myös johtaa fyysiseen ja henkiseen romahtamiseen. Stressin tunnistaminen ja hallinta on ensimmäinen askel stressaantuneisuuden vähentämiseen. Monet tekijät saattavat aiheuttaa stressiä, minkä vuoksi onkin tärkeää huolehtia henkisestä hyvinvoinnistasi. Tärkeintä on yrittää poistaa ainakin osa stressin syistä. Stressaantuneisuuden poistaminen on usein vaikeaa ja vie aikaa, mutta useimmille ihmisille se on mahdollista.

Voiko infrapunasauna lievittää stressiä?

Rentoudu jokapäiväisessä elämässä

Monet infrapunasaunaa käyttävistä ovat todenneet, että stressi vähenee vapauttaen saunomalla. Tämän rentoutumisen salliminen itselle voi olla hyödyllistä, kun elät kiireellistä elämää Monet ihmiset vertaavat hierontaa infrapunasaunomiseen. Lihakset rentoutuvat ja tunnet mukavan lämmön ympäri kehoasi. Hyvin varustelluista spa-palveluista ja hotelleista voit löytää vuokrattavan IR-saunan. Paremmassa tilanteessa sinulla voisi myös olla kotonasi oma IR-sauna.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä mainittakoon, että akuutti stressi ei välttämättä ole vaarallinen. Pitkäaikainen stressi voi johtaa fyysiseen ja henkiseen romahtamiseen. Joten muista - älä anna stressin vallata elämääsi. Infrapunasauna voi antaa sinulle kaivattua rentoutumista.